tiistai 20. maaliskuuta 2018

Häneen uskovien taivaan leipä

”Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?” Kysymyksen esittivät kaksi taivaan lähettiä naisille, jotka olivat tulleet tekemään Jeesuksen ruumiille viimeistä palvelua, voitelua.”Ei hän ole täällä, Hän on noussut ylös”.

Tuon tiedon on täytynyt olla hämmentävä, järkyttäväkin naisille. Ja kuitenkin tuo ilmoitus on aivan ratkai­seva ajatellen koko kristinuskon sanomaa. Vaikka Jeesus oli aivan erilainen kuin kukaan ennen Häntä elänyt profeetta. Hän paransi sairaita, ajoi ulos riivaajia, herätti kuolleita, tyynnytti myrskyn, puhui niin kuin ei kukaan ennen Häntä tai Hänen jälkeensä eläneistä. Niin siitä huolimatta Hän on ainoa kuoleman ja katoavai­suuden järkkymättömän lain murtaja.

Hän sikisi Pyhästä Hengestä neitsyt Marian kohdussa. Hän on Jumalan Hengestä syntynyt Jumala, joka syntyi ihmiseksi kuten kuka tahansa meistä. Hän tyhjensi itsensä, otti syntiin langenneen ihmisen muodon kuiten­kin ilman syntiä.

Hän tunsi niin kuin mekin. Kärsi vaivoja, mitkä ovat ihmisen osana. Häntä kiusattiin itsensä saatanan toimes­ta, mutta Hän ei langennut. Hän armahtaa heikkoja langenneita muiden halveksimia ihmisiä. Hän teki vain hyvää, mutta suurimmalle osalle Hän oli vain ihmetyksen ja kiistojen aihe. Vallanpitäjille ja uskonnollisille todellinen uhka. Hänet piti raivata tieltä, tappaa, poistaa laskuista, tuhota. Mutta Jumalaa ei voida tappaa, tehdä tyhjäksi. Häntä, joka sanoo nimekseen ”Minä olen”, ei että olen ollut tai tulen joskus olemaan, ei vaan ”Minä olen”. Jeesus Jumalan poika, Jumala, naulittiin ristille. Sen me voimme tehdä, kun Hän sallii sen tapah­tuvaksi. Yhä tänään Jumala koetetaan tappaa, tuhota, tehdä olemattomaksi, naurettavaksi, vanhanaikaiseksi. Nyt nauloina on ihmisen viisaus, järjen päätelmät, jotka kaikki kasvavat ylpeyden ja epäuskon pellossa.

Mutta Hän on noussut ylös kuolleista. Ratkaiseva todistus on annettu. Rakas ystäväni, kuolema, synnin valta, saatanan pistin on lopullisesti murrettu. Hän on taivaan leipä Häneen uskovalle, Joh 6:31. Hän on elämän vesi, joka juotuna sisimmässä muuttuu lähteeksi, elämän veden virraksi Joh. 7:37 - 38. Hän on Jumalan vir­heetön uhrikaritsa syntiemme sovitukseksi. Kerran Hän huusi käskyhuudon ystävänsä Lasaruksen haudan äärellä, joka oli jo ollut neljättä päivää kuolleena. ”Tule ulos Lasarus” ja kuollut tuli ulos vielä käärinliinoihin sidottuna. Päästäkää hänet siteistä, Jeesus jatkoi. Hänen nimessään saamme
mekin kutsua ja päästää sidottu­ja. Hän on voittaja. Aamen

Sinua siunaten. Veikko Siekkinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti