”Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?” Kysymyksen esittivät
kaksi taivaan lähettiä naisille, jotka olivat tulleet tekemään Jeesuksen
ruumiille viimeistä palvelua, voitelua.”Ei hän ole täällä, Hän on noussut ylös”.
Tuon tiedon on täytynyt olla hämmentävä, järkyttäväkin naisille.
Ja kuitenkin tuo ilmoitus on aivan ratkaiseva ajatellen koko kristinuskon
sanomaa. Vaikka Jeesus oli aivan erilainen kuin kukaan ennen Häntä elänyt
profeetta. Hän paransi sairaita, ajoi ulos riivaajia, herätti kuolleita,
tyynnytti myrskyn, puhui niin kuin ei kukaan ennen Häntä tai Hänen jälkeensä
eläneistä. Niin siitä huolimatta Hän on ainoa kuoleman ja katoavaisuuden
järkkymättömän lain murtaja.
Hän sikisi Pyhästä Hengestä neitsyt Marian kohdussa. Hän on
Jumalan Hengestä syntynyt Jumala, joka syntyi ihmiseksi kuten kuka tahansa meistä.
Hän tyhjensi itsensä, otti syntiin langenneen ihmisen muodon kuitenkin ilman
syntiä.
Hän tunsi niin kuin mekin. Kärsi vaivoja, mitkä ovat ihmisen osana.
Häntä kiusattiin itsensä saatanan toimesta, mutta Hän ei langennut. Hän
armahtaa heikkoja langenneita muiden halveksimia ihmisiä. Hän teki vain hyvää,
mutta suurimmalle osalle Hän oli vain ihmetyksen ja kiistojen aihe.
Vallanpitäjille ja uskonnollisille todellinen uhka. Hänet piti raivata tieltä,
tappaa, poistaa laskuista, tuhota. Mutta Jumalaa ei voida tappaa, tehdä
tyhjäksi. Häntä, joka sanoo nimekseen ”Minä olen”, ei että olen ollut tai tulen
joskus olemaan, ei vaan ”Minä olen”. Jeesus Jumalan poika, Jumala, naulittiin
ristille. Sen me voimme tehdä, kun Hän sallii sen tapahtuvaksi. Yhä tänään
Jumala koetetaan tappaa, tuhota, tehdä olemattomaksi, naurettavaksi,
vanhanaikaiseksi. Nyt nauloina on ihmisen viisaus, järjen päätelmät, jotka
kaikki kasvavat ylpeyden ja epäuskon pellossa.
Mutta Hän on noussut ylös kuolleista. Ratkaiseva todistus on
annettu. Rakas ystäväni, kuolema, synnin valta, saatanan pistin on lopullisesti
murrettu. Hän on taivaan leipä Häneen uskovalle, Joh 6:31. Hän on elämän vesi,
joka juotuna sisimmässä muuttuu lähteeksi, elämän veden virraksi Joh. 7:37 -
38. Hän on Jumalan virheetön uhrikaritsa syntiemme sovitukseksi. Kerran Hän
huusi käskyhuudon ystävänsä Lasaruksen haudan äärellä, joka oli jo ollut
neljättä päivää kuolleena. ”Tule ulos Lasarus” ja kuollut tuli ulos vielä
käärinliinoihin sidottuna. Päästäkää hänet siteistä, Jeesus jatkoi. Hänen
nimessään saamme
mekin kutsua ja päästää sidottuja. Hän on voittaja. Aamen
Sinua siunaten. Veikko Siekkinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti