Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomille

2 Tim. 3:11. ”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja”. Näin Paavali kirjoittaa nuorelle Timoteukselle. Maailmasta, nyt Euroopastakin kantautuu järkyttäviä uutisia. Uutiset Turkista, järkyttävät vä­kivallan teot viimeksi Ranskasta puhuvat meille ajasta, jossa elämme. Edelliseen liittyen olen monesti ajatellut merkillistä sanankohtaa:

Hes. 7:11. ” Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomille”.

Jumalattomuus, Jumalan sanasta piittaamattomuus, lisääntyy kaikkialla länsimaissa. Kun sille ei ole mitään pidäkkeitä ja se hyväksytään laajasti myös suurissa kirkkokunnissa, nousee rajoittavaksi tekijäksi järjetön väkivalta. Vast´ikään ev. luterilaisen kirkon arkkipiispa tuli ulos ”kaapista” ilmoittaen kannattavansa samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon.

Emeritusprofessori Osmo Tiililä kirjoitti testamentissaan erotessaan kirkosta vuonna 1972 seuraavasti: En eronnut kirkosta sitä vastustaakseni, vaan auttaakseni sitä protestillani. Mutta näyttää, että tekoni on tuotta­nut hyvin vähän hedelmää. Olen suuresti murehtinut elämäni loppuvuodet Suomen kirkon maallistumista, joka on ollut sekä tahallisesti sallittua että johdettua.

Monivuotinen hiljainen rukoukseni on ollut se, että hyvä kaikkivaltias Jumala antaisi kirkolle vielä uusia herätyksen aikoja niin, että kirkko keskittyisi varsinaiseen tehtäväänsä, evankeliumin julistamiseen ihmisten iankaikkiseksi autuudeksi. Vain Herramme Jeesuksen risti ja ylösnousemus ja Pyhän Hengen läsnäolo on kirkon työn ainoa perusta ja toivo.

Näin emeritusprofessori Osmo Tiililä kirjoitti jo armon vuonna 1972. Tähän voimme sanoa painokkaasti aamenen myös helluntaiseurakuntalaisina. Ja kaikella nöyryydellä omistaen Osmo Tiililän sanat myös itsel­lemme, sillä me emme ole myöskään ”eri veneessä”, vaan sielunvihollinen pyrkii vaikuttamaan samoin myös meihin. Viimeisten päivien vaikeat ajat koskettavat myös meitä. Jumalan sanan ja tahdonvastaiset voimat tulevat yhä vain lisääntymään. Totuus, joka on yksin Jeesuksessa Kristuksessa, pyritään saattamaan eri ve­rukkein mitättömäksi, vanhanaikaiseksi, aikaamme sopimattomaksi. 

Äärimmäinen humanismi ja suvaitse­vaisuus nostetaan tilalle. On totta, että Jumala on rakkaus, mutta jos ”rakkaudesta” tehdään Jumala, olemme vaarallisella tiellä. Herra auttakoon, että valkeus, joka meillä on Jeesuksessa, saisi valaista tietämme myös tänä vaikeana aikana.

Sinua siunaten Veikko Siekkinen

Häneen uskovien taivaan leipä

”Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?” Kysymyksen esittivät kaksi taivaan lähettiä naisille, jotka olivat tulleet tekemään Jeesuksen ruumiille viimeistä palvelua, voitelua.”Ei hän ole täällä, Hän on noussut ylös”.

Tuon tiedon on täytynyt olla hämmentävä, järkyttäväkin naisille. Ja kuitenkin tuo ilmoitus on aivan ratkai­seva ajatellen koko kristinuskon sanomaa. Vaikka Jeesus oli aivan erilainen kuin kukaan ennen Häntä elänyt profeetta. Hän paransi sairaita, ajoi ulos riivaajia, herätti kuolleita, tyynnytti myrskyn, puhui niin kuin ei kukaan ennen Häntä tai Hänen jälkeensä eläneistä. Niin siitä huolimatta Hän on ainoa kuoleman ja katoavai­suuden järkkymättömän lain murtaja.

Hän sikisi Pyhästä Hengestä neitsyt Marian kohdussa. Hän on Jumalan Hengestä syntynyt Jumala, joka syntyi ihmiseksi kuten kuka tahansa meistä. Hän tyhjensi itsensä, otti syntiin langenneen ihmisen muodon kuiten­kin ilman syntiä.

Hän tunsi niin kuin mekin. Kärsi vaivoja, mitkä ovat ihmisen osana. Häntä kiusattiin itsensä saatanan toimes­ta, mutta Hän ei langennut. Hän armahtaa heikkoja langenneita muiden halveksimia ihmisiä. Hän teki vain hyvää, mutta suurimmalle osalle Hän oli vain ihmetyksen ja kiistojen aihe. Vallanpitäjille ja uskonnollisille todellinen uhka. Hänet piti raivata tieltä, tappaa, poistaa laskuista, tuhota. Mutta Jumalaa ei voida tappaa, tehdä tyhjäksi. Häntä, joka sanoo nimekseen ”Minä olen”, ei että olen ollut tai tulen joskus olemaan, ei vaan ”Minä olen”. Jeesus Jumalan poika, Jumala, naulittiin ristille. Sen me voimme tehdä, kun Hän sallii sen tapah­tuvaksi. Yhä tänään Jumala koetetaan tappaa, tuhota, tehdä olemattomaksi, naurettavaksi, vanhanaikaiseksi. Nyt nauloina on ihmisen viisaus, järjen päätelmät, jotka kaikki kasvavat ylpeyden ja epäuskon pellossa.

Mutta Hän on noussut ylös kuolleista. Ratkaiseva todistus on annettu. Rakas ystäväni, kuolema, synnin valta, saatanan pistin on lopullisesti murrettu. Hän on taivaan leipä Häneen uskovalle, Joh 6:31. Hän on elämän vesi, joka juotuna sisimmässä muuttuu lähteeksi, elämän veden virraksi Joh. 7:37 - 38. Hän on Jumalan vir­heetön uhrikaritsa syntiemme sovitukseksi. Kerran Hän huusi käskyhuudon ystävänsä Lasaruksen haudan äärellä, joka oli jo ollut neljättä päivää kuolleena. ”Tule ulos Lasarus” ja kuollut tuli ulos vielä käärinliinoihin sidottuna. Päästäkää hänet siteistä, Jeesus jatkoi. Hänen nimessään saamme

mekin kutsua ja päästää sidottu­ja. Hän on voittaja. Aamen

Sinua siunaten. Veikko Siekkinen

Todellinen usko

”Kenenkä te sanotte minun olevan”? Näin Jeesus kysyi opetuslapsiltaan. Muistamme, mitä Pietari vastasi. ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika”. Ja Jeesus vastasi, ”Autuas olet sinä Simon Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun isäni, joka on taivaissa”.

Ei liha eikä veri, eli ei siis kukaan ihminen, ei siis myöskään Pietari itse olisi itsessään tätä totuutta oivaltanut. Ei, vaan Jumala ilmoitti sen Pietarille Pyhän Henkensä kautta.

Yhä vielä on niin. Kaikki todellinen usko on Jumalan Hengen vaikuttamaa meissä. On se sitten pelastavaa, parantavaa tai ihmeitä aikaansaavaa uskoa. Tämä on myös alkuseurakunnan synnyttänyttä uskoa. Tämä on uskoa, jonka voimasta seurakunta säilyy voittamattomana aina Herramme tulemukseen asti.

Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainokaiseen Poikaan on seurakunnan ydintodistus evanke­liumin tärkein ilmoitus. Se on kallio, jolle seurakunta voi rakentua.

Tähän ydinsanomaan liittyvät myös ne kuuluisat taivasten valtakunnan avaimet, jotka Jeesus lupasi Pietarille ja kaikille uskoville hänen jälkeensä.

Eli avain taivaaseen on yksin Jeesus. Jumalan armo Hänessä, jonka vastaanottanut vastaanottaa myös avaimen oikeuden, pääsyn Jumalan taivaaseen. Tätä sanomaa saamme mekin tuoda julki kaikella rohkeudella ja sen vastaan ottaneelle julistaa kaikki synnit anteeksi ja tuo julistus on voimassa myös taivaassa.

Avaimia ei ole annettu millekään instituutiolle, seurakunnalle, kirkkokunnalle yksinoikeudella. Ei edes katoli­laiselle kirkolle, joka kerskuu olevansa niiden haltija suoraan alenevassa polvessa johtajansa Paavin johdolla.

Tätä taivaan avainta, Jeesusta Kristusta vastaanotettuna, ei korvaa mikään kirkollinen toimitus, kaste, ehtoolli­nen, ei mikään virka tai asema.

Seurakunnan merkitys uskovalle hengellisenä kotina, Jumalan rakennuksena, on sekin hämärtymässä. Siksi on ajankohtainen Jumalan sanan kehoitus, jonka Hän sanassaan antaa omilleen seurakuntaa ajatellen. Heb. 10:25. Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehoitta­kaamme toisiamme sitä enemmän, kuta enemmän näemme tuon päivän (Herran tulemuksen) lähestyvän.

Tähän kehoitukseen kanssasi yhtyen Veikko Siekkinen

Hänen silmäteränsä

Sak. 2:8.”Sillä joka teihin koskee, se koskee Hänen silmäteräänsä”. Ilmaus koskee Jumalan silmäterää Israelia, juutalaisia, valittua kansaa. On ymmärrettävä, että jumalaton maailma ei välitä varoituksista. Valitettavaa ja vaarallista on, että niin ovat tekemässä myös uskovat, jotka muutoin kunnioittavat Jumalan sanaa. Heillä ajatuksena on lyhyesti se, että Vanhan Testamentin lupaukset eivät enää koskekaan nyky-Israelia, heidän tottelemattomuutensa tähden. Seurakunta nähdään tosi Israelina, joka ne nyt omistaa. Tottelemattomuuden huippuna esitetään Juutalaisten vaatimus, Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Se on myös siemen, josta kumpu­aa se kaksituhatvuotinen vainojen aika, joka huipentui hirvittävään holokaustiin, natsien toimeenpanemaan kansanmurhaan.

Maailmanlaajuinen antisemitismi, juutalaisviha on kasvussa kaikkialla. Se on saamassa jalansijaa myös usko­vien keskuudessa niin sanottuna ”korvausteologiana”. Siinä seurakunta on korvannut Israelin Jumalan siuna­uksien vastaanottajana.

Lopulta suuri kysymys on se, ovatko Juutalaiset ja nyky Israel edelleen Jumalan silmäterä. Mielestäni he ovat sitä ehdottomasti nytkin.

Jumalan sanan ilmoitus, että Hän ei kutsumustaan ja armolahjojaan kadu koskee myös nyky Israelia. Aihe on laaja. Seuraavassa muutamia sanakohtia. Eräs selvin ja mahtavin on Jes. 54:10 ”Sillä vuoret väistykööt ja kuk­kulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra sinun armahtajasi.

Sitten 5 Moos. 4:30-31: ”Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, sinä palajat Herran sinun Jumalasi tykö. Hän ei unohda sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka Hän on valal­la heille vahvistanut”. Aika vaikea ajatella seurakunnalle kuuluvaksi lupaukseksi. Lupaus Juutalaisten paluusta. 5 Moos. 30:5: ”Ja Herra sinun Jumalasi tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet”. Lupaus Herran paluusta kansansa pelastajana.

Raamattu Kansalle käännöksen mukaan. 5 Moos 33:26. ”Ei kukaan ole niin kuin Jesurunin Jumala, joka ratsastaa sinun avuksesi taivaasta ylhäisyydessään pilvien päällä. Lähes kirjaimellinen samankaltainen ilmoitus Ilm. kirjan 19:11: kanssa. Sakarja kuvaa Herran tuloa pelastajana kansansa jäännökselle. Sak. 12:10: ”He katsovat minuun, jonka ovat lävistäneet”. Ketkä, ilman muuta Juuta­laiset. Korvausteologian kannattajilta on jäänyt huomiotta Jeesuksen rukous oma kansaansa ajatellen. Luuk. 23:34. ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät”. Tämänkin poikansa rukouksen Jumala on kuullut. Juutalaiset, Israel, on edelleenkin Jumalan silmäterä, silmäterä jonka kautta voimme ymmärtää paremmin maailman nykymenoa ja iloita Jumalan uskollisuudesta.

Jumalan kansaa kanssasi siunaten. Veikko Siekkinen

Yleisen mielipiteen kultaiset kuvapatsaat

”Jeesus rakastamme sinua kaiken sen tähden, mitä puolestamme olet tehnyt. Sinä tulit ja kuolit puolestam­me, annoit oman elämäsi, että me vapautuisimme synnistä ja sen rangaistuksesta. Ja saisimme LAHJAKSI iankaikkisen elämän. Koska sinä kuolit tähtemme, me olemme valmiit kuolemaan sinun vuoksesi, koska sinä annoit oman elämäsi meidän edestämme, mekin annamme elämämme sinulle”. Mistä nämä sanat ovat peräisin?

Ne ovat ylistyslaulun sanat. Mistäpäin maailmaa? Kiinan vainotun seurakunnan tilaisuudesta. Aika vähän on samankaltaisuutta niihin, mitä länsimaisissa seurakunnissa lauletaan.

Sanoissa on samaa henkeä, rohkeaa uskoa, luottamusta, joka löytyy eräästä Raamatun väkevimmistä kohdas­ta. Pakanakuningas on pystyttänyt valtavan kultaisen kuvapatsaan, jota kaikkien tuli kuolemanrangaistuksen uhalla kumartaa. Kuningas uhkasi tulisella pätsillä kolmea juutalaisnuorukaista Sadrakia, Meesakiä ja Abed­negoa.

He vastasivat: Dan. 3:17-18. ”Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä. Ja Hän pelastaa myös sinun kädestäsi kuningas, ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se kuningas, että me emme palvele sinun jumalaasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt”. Jumalan sanasta tiedämme, että kuningas pani toimeen uhkauksensa. Pian on kuninkaan aika ihmetellä. ”Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen”.

Ja sitten hän jatkaa. ”Katso minä näen neljä miestä kävelevän VAPAINA tulessa. Eivätkä he ole vahingoittuneet ja neljäs on näöltänsä niin kuin Jumalan poika”. Ei jälkeäkään myönnytyksistä, kompromisseista, siitä ajatuksesta, että mitä tästä saamme. Ei vaan sydämen ehdoton kuuliaisuus kirkastaa Jumalan nimeä ja arvovaltaa.

Voimme havaita kuinka näitä yleisen mielipiteen kultaisia kuvapatsaita nousee esiin kaikkialla, vastoin Jumalan iankaikkista sanaa ja tahtoa. Danielin kirjan sanomaa kultaisesta kuvapatsaasta päivitetään vihollisen toimesta yhä voimallisemmin ajassamme.

Herra meitä auttakoon ja armahtakoon, että voisimme tehdä matkaamme yhdessä Jumalan Pojan Jeesuksen kanssa.

Sinua siunaten Veikko Siekkinen

Taivas valvoo aikatauluja

Raamattu kansalle jäsenlehtisessä oli ajatus ”Taivas valvoo aikatauluja”. Näin vuoden vaihteessa ajattelemme mennyttä vuotta, sen tapahtumia ja samalla uutta vuotta mitä se tuo tullessaan, myös me uskovat. Kuinka hyvä ja rauhoittava onkaan tuo ilmoitus, ”Taivas valvoo aikatauluja”. Jumalan sana ilmoittaa, että Hän valvoo, ohjaa ja sallii kaikki maailman tapahtumat. Yhtä ihmeellistä on Hänen sanansa ilmoitus, että Hän valvoo myös yksittäisen ihmisen elämää, erityisen selvästi omiensa Jeesukseen uskovien, lapsiensa elämää.

Tulevaisuuteen liittyen sanoo Jes.41:26. ”Kuka on sen alun pitäen ilmoittanut, että olisimme sen tienneet edeltäpäin niin, että voisimme sanoa: Hän oli oikeassa”. Me tiedämme sen, Jumala sanassaan. Raamatussa on kymmenittäin, sadoittain Hänen ilmoittamiaan tapahtumia jotka ovat toteutuneet kirjaimellisen tarkasti. Ja kymmenittäin, jotka tulevat tapahtumaan yhtä tarkasti tulevaisuudessa. ”Taivas valvoo aikatauluja”. Erehty­mättä.

Apt. 2:23. ”Hänet, joka teille luovutettiin Jumalan ennalta määrätyn päätöksen ja edeltä tietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte”. Jumala todella luovutti, antoi ainokaisen poikansa kansalleen juutalaisille, joiden vaatimuksesta Hänet laista tietämättömien miesten, roomalaisten sotilaiden, toimesta naulittiin ristille. Hänet Jumala herätti kuolleista kolmantena päivänä. Näin Jumala sanassaan ilmoitti yhdistäen joulun ja pääsiäisen sanoman poikansa Jeesuksen kautta pelastukseksi jokaiselle joka uskoo.

Uutiset, jotka tulevat maailmalta, ovat entistä järkyttävämpiä. Meillä on sisäinen tietoisuus, että ajat vain vai­keutuvat. Siksi on entistä tärkeämpää luottaa Jumalaan ja Hänen sanaansa ja Jeesukseen Kristukseen Vapah­tajaamme.

Jes.9:1. ilmoitus sanoo: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden”. Elämme pimeässä maail­man ajassa. Asumme täällä kuoleman varjojen maassa uskovinakin. Olemme saaneet sisimpäämme Jumalan valkeuden, armon Jeesuksessa. Valkeus joka on Hänessä ja Häneltä meissä, ei ole saattava meitä häpeään, vaan kirkastuu kerran aina sydänpäivän kirkkauteen. Joh.evk 1:4. ”Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus”. Ja Hänessä on elämä, ikuinen elämä. Saakoon Hän olla valkeutemme myös uutena vuonna 2016.

Siunattua alkavaa vuotta kaikille. Veikko Siekkinen

Tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä

”Minulle huudetaan Seiristä, vartija mikä hetki on yöstä, vartija vastaa, aamu on tullut, mutta silti on yö”.

Nämä merkilliset sanat löytyvät Jesaja 21:11-12. Ainakin minulle ne tuovat mieleen sanankohdan Joh. 9:4 ”Tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä”. Jumala on valkeus, Jeesus on Hänen lähettämänsä valo tähän maailmaan. Saatana on pimeyden ruhtinas. Jatkuvat uutiset sen aiheuttamista terroriteoista eri puolilla maail­maa ovat osoitus pimeyden lisääntymisestä. Hes. 7:11. ”Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomuudelle”. Jäl­leen merkillinen sanankohta, joka näyttää toteutuvan meidän aikanamme. Yllättävät, ennalta-arvaamattomat väkivaltaiset julmuudet asettavat rajoituksia myös jumalattomuuden harjoittamiselle.

Pakolaisvyöry Eurooppaan on sekin varma ajan merkki. Vaikka meidän tulee ymmärtäen ja auttaen vastaan­ottaa todelliset avun tarvitsijat, tulee myös nähdä se, mikä vaikutus tällä on Euroopan poliittiseen kehityk­seen. Tapahtumat muokkaavat etsimään suurempaa poliittista yhteyttä, suurempaa kontrollia ja lopulta juma­lattoman petovallan esiin tuloa.

Kaikki hyvää tarkoittavat ihmisyhteisöt, YK, EU ja muut tulevat lopulta palvelemaan vihollisen pyrkimystä tuhota ja estää Jumalan sanan ilmoituksen toteutuminen. Kun ihmiskunta ja päättäjät hylkäävät Jumalan nostaen itsensä Hänen paikalleen, on järkyttävä katastrofi valmis.

Vihan kohteeksi tiivistyy kuinkas muuten Hänen valittu kansansa Israel ja kaikki muut jotka uskovat Jumalan sanaan. Olkaamme siis niitä, jotka ottavat vaarin Jumalan sanasta. Ilm. 3:10. ”Koska sinä olet ottanut vaarin minun kärsivällisyyteni sanasta, niin minä myös otan vaarin sinusta ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat”.

Jae 11. ” Minä tulen pian, pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi”.

Yö synkkenee. Silti on jo melkein iankaikkisen aamun koitto käsillä. Jeesus Jumalan Poika on syntynyt maail­maan. Pian luetaan seurakunnissa Luukkaan toista lukua ja jaetta 11. ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapah­taja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa”. Ja Hän on tuleva takaisin omiensa kanssa halliten aina ja ikuisesti.

Sitä odotellessa siunausta ja Joulun rauhaa kaikille!

Veikko Siekkinen